Aina aamut alkavat askareet päivän uuden ja il-
lat lopettavat. Taivaalle öisin tähdet nousevat ja
joskus valvoen katselen ja tuumailen, että onko
tuolla jossain autuuden asuinsija, jonne kuoltuaan
sielut ihmisten kulkevat. Monet meistä näin uskovat.
Vaan varmaa tietoa eipä taida olla kenelläkään.
Joskus valvoen katselen öiden taivaan tähtiä ja
tuumailen, että tuolla jossain onko tuo atuuden a-
suinsija, jone ihmisten sielut kuoleman kuoleman jälkeen mat-
kaavat ikuiseen onneen. Siellä eipä murheita laisin.
Täällä aamut nostavat uutta ain päivää ja taas jo il-
lat kantelevatyöhön ja öiden jälkeen alkavat jo
aamut uusien puuhien ja aloitan uutta työtä.
Aina aamut alkavat askareet päivän uuden il-
lat lopettavat. Taivaalle yöt nuo tähdet nostavat ja
joskus niitä vain katselen ja tuumailen täällä. Onko
tuolla jossain autuuden asuinsija. Eipä laisinkaan.
Vallan kenpä sen tietävää. Monet meistä näin uskovat.
Vaan varmaa tietoa eipä taida olla kenelläkään.
Joskus valvoen katselen öiden taivaan tähtiä ja
tuumailen, että tuolla jossain onko tuo autuuden a-
suinija, jonne ihmisten sielut kuoleman jälkeen mat-
kaavat ikuiseen onneen. Siellä eipä murheita laisin.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)