Kirpparille tässä yhtenä
päivänä menin,
ja olin jo kävellyt siellä
muutaman hyllyrivin.
Ja sitten siinä erään
hyllyn edessä aika pysähtyi
ja hetkeksi varmaan
paikalleni jähmetyin.
Siinä hyllyssä istui
nukke niin ihana,
aivan samanlainen,joka
minulla oli lapsena.
Hetken siinä sitten
henkeäni haukoin vaan
ja sanoin lapselleni:Elämän kevät,
mikä tuolla hyllyssä istuukaan.
Sehän on Stiina,mun
vauva-nukkeni rakas
ja näinkö mä saan
sen itselleni takas.
Nuorena ja tyhmänä
olin Stiinan roskiin heittänyt,
kun ei sen haljennutta päätä
mikään liima koossa pitänyt.
Ja nyt se istui tuossa
hyllyssä katsoen minua,
aivankuin ajatellen:
Olen odottanut sinua.
Nostin nuken hellästi
syliini hyllystä siitä
ja mun olotilaa ei
mitkään sanat kuvailemaan riitä.
Sitten nuken lapseni
syliin annoin
ja kassalle siitä
nukesta rahat kannoin.
Stiinan me tänne
meille kotiin tuotiin,
kun pieni palanen mulle
lapsuudesta vielä suotiin.
Stiina on nyt täällä
lapseni huoneessa
ja lapseni nuken kanssa
ovat oikein hyviä kavereita.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)