Veden pinta kimmeltää
laineet hiljaa liplattaa.
Käki kuusikossa kukkuu
koivun oksat lehtiin puhkeaa
ruoho alkaa vihertää
aurinko luo säteitään.
Linnut laulukuoron virittää
hiljaista on, rauhaisaa.
Istun hietikolla rannan
simät suljen, ummistan
unikuvan kauniin näen.
Käsi käteeni uppoutuu
sormet hellästi puristaa
kättäni pientä ja pehmeää.
Sydämet samaan tahtiin lyö
olemme kiinni toisissamme
riemun, ilon ihollani tunnen
olen sinun täysin, kokonaan.
Ei tuulen virettäkään näy
vain tyyni merenselkä.
Hiljainen , unenomainen
kätkee sisälleni tunteen.
Lailla auringon säteilen.
9.9.2013
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)