Se oli silloin
siitä kauan jo aikaa
kun maailman kansi
kukki ja loisti
oli elämän huuma
niin polttavan kuuma
kaikki oli kuin taikaa
jopa auringon paiste
hymyyn sai suun.
Tuo kaikki on mennyt
kuin virtaava vesi
uomassa puron…
on kadonneet liekit
ja laantunut roihu
joka polttaen poven
sykkimään sai
tuo elämää oli
vaan kadonnut sekin
kai pimeyteen…..
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)