Tämän yön omistan yksin
ja taivaan tähtineen
ne haaveiden voimin
mua kantavat unelmiin.
Villiruusujen sulotuoksun
yössäni omistan
ja kuulaan hämäryyden
sinessä rakastan
Vai oisko tää unta.
Pilvet huuhtovat taivasta
ja minulle sataa
unelmaa onnesta
mikä koko sydämen valtaa
Aallot rantoja pyyhkivät
tähtien meressä
ne minua hellivät öisessä lumossa
Nyt näenkö unta.
Kuu kuin hopeakolikko
se palamaan syttyi
ja liekeistä täyttyi
tuo kaukainen katto
Kaikk' maailman miljoonat tähdet
enkelitanssiaan
liekeissä kieppuivat
kuumuuden tuskassaan
Vuoripurokin eteenpäin
noruen pulppuili
virrassa tuskaa näinkun se tulena liekehti
Ruusut punaiset kukkineen
liekit nuo saarsivat
ja puutarhan kokonaan
kitaansa nielaisivat
Herättäen
Se kaikki olikin unta.
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)