Ihminen elää voimissaan auringon loisteessa
hehkuu sateen vilvoittavassa hurmassa
hän nauttii elämänsä makeista hetkistä
nuoruudestaan… elinvoimistaan.
vaan mikä on ihminen silloin kun aurinko tummuu,
sateen tulo pysähtyy
kuivuu maa
ihminen on silloin kuin nuokahtanut korsi,
surkastunut oman mahtavuuteensa alle.
Voi sinua ihminen mikä sinä olet
oletko vain kuin nuokkuva kedon kukka
surkastunut kuivuudesta, väsymyksestä.
kun kaukana virtaavien vesien juoksu on tyrehtynyt
ruohokentät kuivuneet auringon paahteesta
silloin et jaksa kukkia
kuten eivät kedon kukatkaan
oletko silloin enää Ihminen elää voimissaan auringon loisteessa
hehkuu sateen vilvoittavassa hurmassa
hän nauttii elämänsä makeista hetkistä
nuoruudestaan… elinvoimistaan.
vaan mikä on ihminen silloin kun aurinko tummuu,
sateen tulo pysähtyy
kuivuu maa
ihminen on silloin kuin nuokahtanut korsi,
surkastunut oman mahtavuuteensa alle.
Voi sinua ihminen mikä sinä olet
oletko vain kuin nuokkuva kedon kukka
surkastunut kuivuudesta, väsymyksestä.
knn kaukana virtaavien vesien juoksu on tyrehtynyt
ruohokentät kuivuneet auringon paahteesta
oletko silloin enää ihminen
silloin et jaksa kukkia
kuten eivät kedon kukatkaan
Kuinka yksinäinen sinä oletkaan.
yksin olet maailmaan tullut yksin olet elänyt,
yksinäsi on sinun poiskin lähdettävä..
vaikka elosi voimissa olet kaikkeuden herra
mahtava ja lannistumaton
mutta ikuisuudessa olet kuitenkin yksin
tulet aina olemaan täydellisesti yksin.
= = = = = ==
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)