Mitä kaikki se oli,
joka niin kauan ja kaukaa
hyväillen lohdutteli
kuin tuulien hyräily
ois’ ilmoilla huhuillut
paisteissa päivän
väristen helmeillyt
soitannot enkelein.
mitä muassaan toi,
tunne mi’ tuli niin kaukaa
sydämeen asumaan
kuin hehkuja liekkien
ois’ lämpönä säteillyt
varjoissa illan,
kuin kukkien tuoksua
poskelle hipaissut.
mitä kaunista oli,
huumassa joka niin kauan
lämmitti liekillään
kuin punainen purppura
ois’ taivaista satanut
aamuinen säde
kuin timantin hohtoa
silmille loihtinut
mitä olikaan silloin
kaikki tuo mikä toi kaukaa,
riemua helisevää
kuin laulavat laineet
ois sielua huuhtoneet
unissa öiden
kuin hellivät suukkoset
huulia hyväilleet
Se oli ystävyys!
= = = = =
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)