Mä en tiennyt silloin, kun tämä kaikki alkoi, mihin kaikki tämä johtaa.
Ja tällä kaikella tarkoitan tätä kaikkea, koko kesää ja sitä ennen ollutta.
Mä en tiennyt, kun astuu autoon vanhaan ja ruosteiseen, että sillä ajetaan
unholaan, ja mä en tiennyt, että siitä autosta voi vielä sukeltaa pintaan.
Mä en tiennyt, että ne käsivarret on niin voimakkaat. Enkä tiennyt, että verkosto toimii, kun kaipaa happea ja ilmaa ja niitä leveitä olkapäitä, joita vasten painaa pää.
Mä en tiennyt, että sä oisit siinä aina ja hoitaisit mut kuntoon. Mä en tiennyt, että se ruostainen auto jäisi sinne pohjaan hiljaa.
Mä en tiennyt, että kun yksi tie loppuu, niin toinen jo alkaa. Mut sen mä tahdon sanoa, että rakastan sua oikeasti. Ja että sussa on enemmän kuin aavistinkaan.
Mä en tiennyt montaakaan juttua meistä kahdesta. Mutta jos sä sanot, että me ollaan tälleen hyvät, niin mä uskon sen.
Heil! Mut älä kruunaa mua tyhmyydellä, vaikka tämä runo on huono.
Kiitos on kaiketi se kaunein sana rakkauden jälkeen ja sen mä tahdon sanoa sulle:
Kiitos. Kaikesta.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)