Tuntuu kuin odottaisin jotakin
tietämättä mitä odotan,
etsisin jotakin
ymmärtämättä itsekään,
mitä oikein etsin,
että päässäni risteilisi tuhansia ajatuksia,
joita en osaa pukea sanoiksi.
Itseni kadottaen
kätken kaiken huntuuni hiljaisuuden,
tuskan, jota en tunne,
paljouden tyhjyyden.
Menee vuosia ennen kuin
ymmärrän etsiväni Jumalan valtakuntaa,
odottavani, että Jeesus armollaan minut vanhurskauttaa.
Tyhjyys muuttuu Herralle tarkoitutetuksi ylistykseksi,
minut on luotu Jumalan rakkaaksi lapseksi.
Ajatukseni tästä kaipauksesta, etsimisestä ja odotuksesta
puen runoiksi ja kauniiksi laulujen sanoiksi.
Hiljaisuuden hunnun yllä Jeesus on kruununi.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)