A.Yössä tummassa,jouluaattoyössä mies yksin kulkee.
Häntä ei luokseen ota,ei ota kukaan.
K.Häntä ei luokseen ,ei ota kukaan.
B.Hällä ei kotona joulukinkkua,ei lahjaa.Ei riemua
joulun,mutta ehkäpä sydämessä aavistus joulu-
rauhasta,vaik` yössä tummassa jouluaattoyössä miestä
yksinäisyys painaa.
K.Häntä ei luokseen,ei ota kukaan.
C.Oli miehellä kerran vaimo ja hän oli luja tu-
ki ja turva miehen.Oli silloin joulun ilo verraton,mut`´
kaikki aikanaan meiltä päättyy.Yössä tummassa mies jäi
yksin jouluaattoyössä kulkemaan.
K.Häntä ei luokseen,ei ota kukaan.
D.Oi vaimo.Sä olit tukeni ja turvani,mut`sitten
kaikki muuttui.Sä armain sairastuit ja lopulta sut
tähtitarhojen taakse vietiin ja nyt yössä tummassa
mies yksin kulkee.Häntä ei luokseen ota kukaan.
K.Häntä ei luokseen,ei ota kukaan.
E.Yössä tummassa,jouluaattoyössä mies yksin kulkee,
ja Honkanummelle kulkunsa suuntaa.Kohta hauta-
kummulle kyyneleet kukkasiksi,joulukynttilöiksi
jää.Ja kun lähdön hetki saapuu.Silmäin katse taa
tähtitarhojen päätyy.Saa silloin mies luokseen vaimonsa
ja taas on joulun ilo verraton.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)