Kuinka voisin sellaista rakastaa,
Joka kesäsadetta kauneinta kavahtaa?
Et koskaan käsitä,
Et pieniä asioitani ymmärrä.
Tai kuinka rakastaisin sitä pientä poikaa,
joka onkivapa kädessään valokuvasta aikuisuuteen hyppää
ja sydämeeni puukottaa?
Kuinka voin kaikki ne satuttaneet hetket unohtaa?
Hämmennyksen ja pettymyksen tunteet mielestä poistaa?
Elämääni entisenlaista jatkaa,
Niin, että taas joskus voitte minut johonkin merkityksettömään vaihtaa.
Kun ne jotka tärkeydellä ovat tatuoidut,
ovat pahiten satuttamaan luodut.
Pettäkää minut taas, ei mitään hätää.
Kyllä minä vakuutan: ”Ei se ole mitään niin tärkeää”.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)