Siniharmaana järven pinta heijastuu.
Yllä kaiken sen hopeisena loistaa täysikuu.
Hän kuiskasi salaisuuden,
antoi meille tehtävän uuden.
Emme hänen tarkoitustansa tajunneet
ennen kuin silmäluomensa alas painuneet
eivät enää auenneet.
kerto:Miksi hän ei tänne jäänyt,
miksi pakeni korkeuksiin
ja katselee tuolta pilvien päältä vaikka oli monelle rakas niin?
Uupumuksen sijasta voima tulikin.
Tulen lailla se palaa vielä tänäänkin.
Levottomuus haihtui,
hän palaa vielä takaisin.
Merkityksemme vaihtui,
armo riittää sittenkin.
kerto:Siksi hän ei tänne jäänyt,
siksi pakeni korkeuksiin:
paikkaa valmistamaan meille hän, joka ristiinnaulittiin.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)