Viimeisenä jouluna
äidin eläessä
puristin hänet hellästi syliin..
Miten pieni
ja hauras äiti oli!
Muistan ajan jolloin
itse sylissä
kuin lintu
emon siiven alla
turvassa.
Äiti pieni
taivaassa
valkoisten pilvien takana.
Yhä sinua muistan
ainoaa äitiäni.
Kunpa nyt olisi helpompaa
katsoisit että siellä ne pärjäävät
lapsesi, jotka synnytit tuskalla
ruokit ja vaatetit.
Tuskin muistimme kiittää,
eihän me silloin osattu!
Hyvää äitienpäivää, sinne jonnekkin!
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.fi
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
1 kommenttia (kommentoi)Aivan upea! Todella ihana ja koskettava runo! Tuon runon ei kuulu kuulua tänne, vaan runo kirjaan. Otan osaa suruusi,
Oona
Kommentoija: Oona . Kommentti lähetetty: 06.05.2011 11:13 | #614